Sisäilman seurantamittaus

Paine-ero

Kiinteistö voi olla ilmanvaihdon tehostusjaksoina liian alipainen, imien korvausilmaa rakenteen ilmavuotoreiteistä tuoden täten mukanaan epätoivottuja emissioita sisäilmaan. Seurantamittauksen paine-eroanturit sekä Tvoc anturit kertovat voiko tehostusjaksoilla olla sittenkin mikrobiongelman sijasta talotekniikkaongelma.

Hiilidioksidi.

Mikäli huoneistossa on yhtä aikaa tilapäisesti paljon ihmisiä, ilmanvaihto voi olla puutteellinen, kyseinen seikka nostaa tilapäisesti huoneiston/ tilan hiilidioksiditason korkeaksi, joka saa ihmiset tuntemaan samankaltaisia oikeita kuten kontaktissa mikrobikasvustoon, esim: ilman tunkkaisuutta, väsymystä, päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia. Lähde: Hengitysliitto.

Tvoc.

Ilmanvaihdon ollessa heikko, tilan Tvoc arvot pääsevät kohoamaan ilmanvaihdon puutteiden johdosta, ilmanvaihtoa tehostamalla Tvoc arvot saadaan täten laskemaan.

VOC-yhdisteet eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat kaasuja. Niitä ovat esimerkiksi aromaattiset hiilivedyt (tolueeni, bentseeni), aldehydit, halogenoidut yhdisteet, esterit ja alkoholit (etanoli, n-butanoli, propanoli). Etenkin VOC-yhdisteiden yhteisvaikutuksen epäillään aiheuttavan terveyshaittaa.

VOC-yhdisteiden päästölähteitä ovat etenkin rakennus- ja sisustusmateriaalit, pesuaineet ja joissain tapauksissa mikrobikasvustot. Rakennusmateriaaleista erittyvät päästöt ovat peräisin muun muassa liuotin- ja raaka-ainejäämistä sekä valmistusprosessien reaktio- ja hajoamistuotteista.

Sisäilman kosteus ja lämpötila

Tietoa huoneilman kosteuden ja lämpötilan vaikutuksista sisäilman laatuun.

Korkea sisälämpötila lisää huoneilman kuivuutta. Suhteellinen kosteus nousee jonkin verran, jos sisäilman lämpötilaa lasketaan. Huoneilmaa voidaan tarvittaessa kostuttaa myös ilmankostuttimella. Huonosti hoidettuna ilmankostutin voi levittää huoneilmaan mikrobeja. Tämän vuoksi kostutinta on pidettävä puhtaana eikä siinä saa seisottaa vettä. Hygieenisin kostutin tuottaa höyryä vettä kuumentamalla.

Talvella huoneilma on melkein aina kuivaa (< RH 40%) ja kovilla pakkasilla ilman suhteellinen kosteus voi laskea jopa alle 20 %. Sopivana huoneilman suhteellisena kosteutena pidetään talviaikaan 20−40%. Jos kosteus on yli 45 %, syynä on yleensä ihmisen toiminta (ruuanlaitto, pyykinpesu jne.) ja huonosti toimiva ilmanvaihto. Kosteus alkaa tiivistyä ikkunoihin, muihin kylmiin pintoihin ja pahimmassa tapauksessa rakenteiden sisään. Huoneilman kosteutta pitää tarkkailla luotettavasta kosteusmittarista.

Kesällä huoneilman kosteus vaihtelee ulkoilman kosteuden mukaan ja suhteellinen kosteus vaihtelee välillä 50-70 %.

Huoneilman kosteus ei saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että siitä aiheutuu rakenteissa, laitteissa taikka niiden pinnoilla mikrobikasvun riskiä.

Sisäilman kosteus vaikuttaa hengitysterveyteen. Kuiva sisäilma aiheuttaa ja lisää hengitysteiden, limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Se myös heikentää liman poistumista hengitysteistä, mikä puolestaan lisää limakalvojen tulehdusriskiä. Liian kostea huoneilma aiheuttaa pahimmillaan home- ja kosteusvaurioita, joista voi seurata vakaviakin terveysongelmia.

Liian kylmä ja liian korkea lämpötila

Ihmiset kokevat lämmön hyvin yksilöllisesti. Toiset viihtyvät paremmin viileässä ja toiset lämpimässä huoneilmassa. Lämpöaistimukseen vaikuttavat huoneen lämpötilan lisäksi ilmankosteus, vaatetus, toiminnan laatu, lämpösäteily ja ilman virtausnopeus. Sekä liian alhainen, että liian korkea huoneilman lämpötila haittaavat asumisviihtyvyyttä ja voivat aiheuttaa terveysongelmia.

Lämpötilan toimenpideraja riippuu rakennuksen käyttötarkoituksesta. Katso raja-arvot Asumisterveysasetuksen (STM 2015) sivulta 6.

Tarpeettoman lämmin huoneilma tuntuu tunkkaiselta ja kuivalta. Talviaikaan liian lämmin huoneilma voi lisätä hengitystieoireilua ja aiheuttaa kuivuuden tunnetta.

Järjestelmä koostuu keskusyksiköstä sekä langattomista lähettimistä, joilla voidaan mitata lämpötilan, kosteuden sekä ilmanpaineen lisäksi paine-eroa, rakennekosteutta, CO2-pitoisuutta, radonia sekä Tvoc arvoja

Seurantamittaus järjestelmällä saadaan kerättyä sisäilmasta laajasti tietoa joka vaikuttaa oleellisesti tilan käyttäjien hyvinvointiin.